keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Mustavalkoisella


Mun ajatukset tän blogin suhteen on ollut vähän ristiriitaset, minkä ootte varmaan huomannut kun en oo päivitellyt. Se ei johdu siitä, ettenkö tykkäisi pitää blogia, valokuvata jne. Oon mä tehny monesti jo vaikka kuinka monta kirjotusta, en ole vaan julkaissut niitä. Monesti oon jättänyt niin monet kirjotukset luonnoksiin, sillä en ole pitänyt niitä tarpeeksi hyvinä. Hah, kyllä kuulostaa tosi tyhmältä! Mut tälläne mä oon ehkä liiankin itsekriittinen. Mut näin mä päätin itelleni jo blogin aloittaessa, etten tulisi julkaisemaan mitään turhaa ja huonoa. Mielummin mun silmiin jotain hyvää, vaikka sitten harvemmin.
Millaista blogia mä sitten haluan pitää? Valokuvaus,muoti,lifestyle..? Hah :D En tiedä itekkään. Haluan että blogi olisi mulle se tapa ilmasta omaa itseäni. En halua sen olevan pinnallinen, joka olisi tehty muiden mielipiteitä ja ''sääntöjä'' ajatellen. Mua kauhistuttaa se ajatus että joutuisin olla julkaisematta kuvia ja ajatuksiani vain sen takia että joku ei tykkäisi niistä ja tulisi arvostelmaan. rakentavakrittiikki on sitten asia erikseen Mulla olis vaikka minkälaisia ajatuksia ja tarinoita jaettavana, mutta ne olisi ehkä niin henkilökohtaisia, että en haluisi niitä omalla nimellä jakaa niin että kaikki tietäisi musta ihan kaiken. No, mä jatkan tätä taukoa ja annan asioiden mennä omalla painollaan, koska tää blogihan on ihan itseäni varten.
Näkemisiin!

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Live life for the moment because everything else is uncertain


Oon juossut paikasta toiseen, syönyt liikkeessä, käynyt välissä kotona nukkumassa ja jatkanut taas matkaa. Missä sitten olen ollut? Alkuviikosta kävin rehkimässä kuntonyrkkeilyn parissa, kipasin Järvenpään lukion kuvataidelinjan näyttelyssä, shoppailin ja katsoin näytelmää. Eksyin myös tuttuun tapaan seukkiksen innostajapiireihin. Tänään taas nautin aivan tajuttoman hyvää salaattia ja söin kevään ensimmäiset mansikat hyvien ystävien seurassa. 
Vaikka tää viikko on koostunut vesisateesta ja pilvisistä päivistä, en ole antanut sen haitata. Olen yrittänyt elää hetkessä, tehdä yllättäviä ratkaisuja pienienkin asioiden suhteen ja olen huomannut niiden toimivan. En ole murehtinut tarpeettomista asioista. Olen antanut mennä, vaikka sitten vain minä, kengät, kuulokkeet ja Paramoren uusi huippu albumi!

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Can money buy happiness?

Takana shoppailun arvoinen aamupäivä. Mukaan tarttui pakollisten hautajaisvaatteiden lisäksi, kaikkea muuta kivaa härpäkettä. Haha, eksyin jopa Stockmannin hulluille päiville, mitä yleensä välttelen suurten ihmismassojen takia! No onneksi silti uskaltauduin, sillä mukaan eksyi alennuksesta paras kuiville latvoille tarkoitettu hoitoaine! Reissu oli siis ahdistuksen arvoinen, ja tulin eräällä tavalla säästäneeksi parit kahvirahat.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Spring coming

Spring coming

Tää Polyvore.com on saanut munkin pään aivan sekaisin! Ja mitä se loppuen lopuksi tarkoittaa? No, sitä että kasvatan materialismista persoonaani, ja sen halua päätyä kaupan kassalle tuhlaamaan pienoisia roposiani lompakon pohjalta! Haha, no kieltämättä ei haittaisi yhtään jos tietäisin kantavani näitä kuvassa olevia rättejä mukana. :--D
Kevät tulee, ja lyhyemmille paidoille ja kevät kengille olisi käyttöä..shortseja unohtamatta!

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Naurava poika valokuva-albumissa

Auringon paistetta, jääaavikolta näyttävä järvi, mustavalkoisia valokuvia, vanhojen kirjojen tuoksuja, paljon vanhoja tarinoita ja muistoja.
Olen aina tykännyt historiasta, erilaisista tarinoista ja ihmiskohtaloista. Rakastan kuunnella mummin elämän tarinoita, selata vanhoja mustavalkoisia kuvia ja tutkia kellastuneita kirjoja, joiden sivut irtoilevat liimauksistaan. Toivon pystyväni hypätä nuoren mummini silmiin ja nähdä kaiken sen minkä hän on nähnyt. Nähdä omin silmin sen maailman, joka on enään nähtävillä liikkumattomana paperilla, ja katoavan joskus unohduksiin.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kohti korkeuksia


Mulla ei ole mitään ihmellistä kerrottavaa. Siinähän se viikko meni koti-koulu väliä ravaten, välillä vähän kuumeisena ja väsyneenä. Eilen rikoin arkea ja kävin moikkaamassa kaveria teen ja välipalan merkeissä, mikä oli ehkä tähän mennessä viikon sosiaalisin kohta!  Tänään olisi tarkoitus mennä viettää iltaa toisaalle, että ehkä mä nousen taas täältä pohjalta sosiaalisen elämän pariin. :D 

torstai 28. helmikuuta 2013

when you look me in the eyes


Viime aikoina:

Olen löytänyt kaapin kätköistä vanhan kesärepun!
Käynyt syömässä Ikean kohuttuja lihapullia
Käynyt katsomassa 21 tapaa pilata avioliitto- elokuvan parhaassa porukassa
Fiilistellyt kevään alkua lempparijätskin parissa
Värjännyt hiukset!
ja ollut the Killersin keikalla.

Viikko on kulunut mukavissa tunnelmissa, eikä parin tunnin yöunista ole ollut haittaa tai sitten vähän epäonnistuneesta hiustenvärjäyksesta. Mutta onneksi Killers oli mahtava' ja olin enemmän kuin onnellinen siitä, että sain kuulla kaikki toivomani kappaleet! Tästä on parempi kuin hyvä jatkaa! 

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Having one of those days when your hair looks like hagrids

Jokaisella on varmaan ollut joskus ''bad hair day''. Silloin todennäköisesti laitat hiukset kiinni nutturalle, tai jätät ne välinpitämättömästi auki ja kärsit sen takia vitutuksesta koko loppupäivän. Mutta entä sitten kun nämä huonot hiuspäivät alkavat hallita elämääsi?..ja niinä todella huonoina päivinä toivot vain ajavasi itsesi kaljuksi ja viettäväsi loppuelämän pipo päässä?
Tämä kuva suorastaan hehkuu sitä ärtymystä, mitä koen itsekin monena aamuna. Omat luonnonkiharat hiukseni ovat luonnostaan karheat ja kiharat, jotka vetävät kuin magneetit puoleensa takkuja. Aamulla hiukset voivat näyttää hyviltä, ovat sileät ja pehmeät, mutta ulos menessä..BUFF! ja ne ovatkin jo ihan sekaisin. Kaikkea tätä ei auta sekään, että hiusten latvat ovat täynnä kaksihaaraisia. Ehkä se on luonnollista tämän tyyppisille hennoille hiuksille, mutta ei niistä voi olla tykkäämättäkään!



















Kaikki minut tuntevat tietää kuinka addiktoitut olen hiuksiin. Tykkään etsiä kaksihaaraisia latvoista, näen ihmisillä ensinmäiseksi hiukset, tykkään bongailla ihmismassoissa ihmisten hiuksia, olen kiinnostunut hiustuotteista, tykkään värjätä hiuksia(kokeiltu on niin oransseja kuin punaisia), ihailen ihmisiä joilla on pokkaa värjätä hiuksensa kirkkaiksi tai olla värjäämättä. Olen itse edelleen ihan lumoutunut punaisista hiuksista, vaikka tiedän kokemuksesta että ne eivät sovi mulle muuten kuin hiukset laitettuina. Huh, arvostan niitä jotka todella jaksavat tehdä sen työn, että jaksavat pitää punaista väriä yllä. Se vie nimittäin aikaa että rahaa!
Entä millaset ne omat unelma hiukset sitten ovat? Olen jo pidemmän aikaa unelmoinut ruskeista hiuksista. Ne näyttävät monien vaatteiden kanssa mielestäni blondeja paremmalta, sekä ovat helppohoitoisemmat eivätkä rasita hiuksia värjäyksenä yhtä paljon kuin vaalennus. Catherine Middletonilla on aivan upen väriset hiukset! 
Ruskean hiusvärin lisäksi olisi enemmän kuin upeaa omistaa paksut ja pitkät hiukset, jolloin kiharat hiukseni pääsisivät oikeuksiinsa. 
Alison Sudolin upee punanenväri!
Kuinka sitten saavuttaa tämä mahdottomalta tuntuva unelma? No, kärsivällisyyttä siihen ainakin tarvitaan ja huimasti! Ite yritän välttää turhaa hiusten kärtsäystä suoristusraudalla,  käytän paljon hoitoaineita ja yritän olla värjäämättä hiuksia liian useasti. 
Nyt olen suunnitellut kokeilevani hiustenkasvua edistäviä tabletteja. Koska lompakko sanelee ehdot, täytyy projekti suorittaa halvempien tuotteiden kanssa. Postausta tulee aiheesta sitten vähän myöhemmin, jossa kerron toimiko kauppalistassa löytyväni tuote kuinka hyvin.
Kuvat löydetty google-kuvahausta, ja weheartit:sta



maanantai 18. helmikuuta 2013

Paluu lapsuuteen


t.sydämmensä delfiineille menettänyt  

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

hälsningar från sängyn pohjalta

Mua on väsyttäny koko viikon ihan tajuttomasti! Siis niin paljon, että oon nukkunut kahden tunnin päikkäreitä 9 tunnin yöunien lisäksi. Tää on mulle ihan uutta, sillä yleensä en edes nokosia tai vastaavia. Sen takii tää olo onkin rajottanut mun viikkoa aikamoisesti. No,ihme ja kumma viikon aikana oon silti ehtinyt tekemään vaikka mitä! Viikkoni on koostunut, kavereista, nuorten illasta, kahvittelusta, shoppailusta, kesätöiden vastaanottamisesta, ystävänpäivästä, penkkareista, wanhoista jne..
mutta ehkä mua kaikista eniten on koskenut se, että olen hypännyt suksien päälle yli viiden vuoden tauon jälkeen..minkä kyllä huomaa! Vuosi sitten en olisi edes kuvitellut pistäväni suksia jalkaan vapaa-ehtoisesti, kun nyt olen hiihtänyt pariin otteeseen jalat maitohapoilla. Ehkä olen viimein pystynyt solmimaan rikki menneitä suhteita tän lajin kanssa? Toivottavasti suhde kestää ja pysyy, sillä ite oon äärettömän innoissani tästä!

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

What if I don’t know what my passion is?


Löysin kaapistani vanhat vesivärit. Kauankohan siitä on, kun viimeksi olen käyttänyt niitä? No, päätin ottaa ne pitkästä aikaa testaukseen, joten raivasin lattialle tilaa ja aloin maalaamaan. Siitä ei loppuen lopuksi tullut yhtään mitään, ja kauhea totuus paljastui silmieni edessä. Olin todellakin menettänyt intohimoni koko touhuun.
Se mitä sainkin aikaseksi, ei ollut täynnä intohimoa kun mitä olisin muutama vuosi sitten saanut aikaan. Nyt paperille oli ilmestynyt vain tylsääkin tylsempi puu, ja sekin tylsästi mustana. Kaikki tuntu yhtäkkiä hirveen vaikealta. Ehkä musta ei tulekaan sitä taitelijaa, mistä pienenä aina unelmoin. 
Toisinaan niistä pienemmistäkin unelmista luopuminen tuntuu toisinaan vaikealta. Vaikka kuinka tietäisin, että voisin panostaa piirtämiseen jotta saisin pidettyä taitoa yllä, ei mulla ole minkäänlaista intohimoa harrastusta kohtaan. Välillä tuntuukin että heittäisin koko elämäni hukkaan asian takia. Miksi? Koska kaikkeen kyllästyy aikanaan.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Quidquid Latine dictum sit, altum videtur

Kesän lapsi kaipaa sinua,
tulethan pian takaisin, 
 tuoden mukanasi
 unohtumattomia tarinoita
P.s. kaikki mikä on sanottu latinaksi, vaikuttaa syvälliseltä

lauantai 2. helmikuuta 2013

Paistaa se appelsiini aurinko talvellakin

Meinasin jo luovuttaa, mutta onneksi en sitten luovuttanut! Kuten varmaan huomaat blogin ulkoasu on muuttunut...huh ja vihdoin! Olin niin kyllästynyt edelliseen, joten tästä on huomattavasti kivempi jatkaa. :D Yritänkin nytten panostaa blogin pitämiseen enempi, kun aikaa jää nyt muuhunkin kuin kokeiden lukemiseen!
 Tää ilta meni siis Miian kanssa kuvaillen ja itkien katsoessa  leffaa P.s.I love you. Kaikki leffaherkät varokaa: Toi leffa iskee myös myös meihin jotka eivät yleensä edes Titanicissa itke!

tiistai 22. tammikuuta 2013

Nahka buutsit

En olisi ehkä muutama vuosi sitten uskonut luopuvani helpolla rennosta tennari tyylistäni! Nyt olen nähtävästi tullut avarakatseisemmaksi muita kenkiä kohtaan. 
No joka tapauksessa, nää kengät iskeyty suoraan silmiin Zaraan astuessa, enkä voinut edes ajatella mitään muita liikkeen vaaterättejä, kenkien pyriessä taukoamatta mielessä. Haha, no näistä saan loppuen lopuksi kiittää äitiä kun meni ne mulle ostamaan! Kengäthän ei ole tän hetken lämpimämmät tohon -10 asteen pakkaselle, mutta odottelevat kiltisti lämpimämpiä hetkiä.